Olen osallistunut keskusteluun PSD2 maksupalveludirektiivin tiimoilta finanssisektorin eri toimijoiden kanssa. On positiivisia asioita, kuten turvallisuuden lisääminen maksamisessa vanhojen paperisten turvalukulistojen poistumisen myötä. On kiperiä asioita, kun rajapintoihin liittyvät tekniset asiat ovat vasta parisen viikkoa olleet käytettävissä ja Europasta taitaa löytyä vain yksi pankki, joka pystytään testaamaan kaikki muutokset. Painetta aiheuttaa liian myöhään tulleet vahvan tunnistautumisen selvennykset. Samaan aikaan tietosuojaan (GDPR) liittyviä kysymyksiä auki ensi kevääseen ja niin pankit kuin fintechit tarvitsisivat varmuutta mitä tilidatalla loppujen lopuksi saa tehdä ja mitä ei.
14.9.19 pitäisi kaikkien toimijoiden olla valmiita, mutta perusta, jolle asiaa rakennetaan, on liikkuva maali! Miten liikkuvan maalin päälle voi pankki, muu maksulaitos, fintech- toimija tai kauppias rakentaa kestävälle pohjalle liiketoimintaansa? Tilanne on absurdi.
Direktiivi sallii vahvaan tunnistautumiseen helpotuksia, jos kertaostos alle 30 euron. Mutta voiko pankit ottaa riskin, kun volyymit valtavat? Onko edes kohtuullista vaatia sitä pankeilta? Mielestäni ei. Riski voi siirtyä ketjussa myös verkkokaupan kauppiaille joka kohtuutonta.
Turvallisuus on ehdottoman tärkeää maksamisessa, mutta valvojien pitäisi edesauttaa, että finanssisektorin toimijoilla on mahdollisuus rakentaa toimiva ja luotettava ympäristö sekä järkevää businestä. Nyt tilanne on kohtuuton niin pienille kuin suurille finanssisektorin toimijoille. Erityisen kohtuuton se on kauppiaille, jossa maksaminen on ”piilotettu” itse oston taakse näkymättömäksi kuten Woltilla. Hankalaksi elämä voi muodostua myös HSL:lle.
Keskusteluissa eri maiden pankkiirien tai fintech- toimijoiden kanssa Euroopassa on käynyt ilmi, että kansalliset valvojat voivat koordinoida maansa etua ajamalla esim. 12 tai 18 kk lykkäystä; useat Euroopan maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat jo proaktiivisesti lykänneet.
Suomessa pidämme itseämme finanssisektorin innovatiivisena edelläkävijänä. Mutta kannattaako olla hölmöläinen ja ensimmäisenä Euroopassa tehdä joka suunnasta liikkuvan maalin päälle kalliita investointeja ja perustaa sen päälle ydinliiketoimintaa? Tässä kansallisella valvojalla ja muilla virallisilla instansseilla voisi olla yhdessä Suomi lippu kädessä ja ajaa asiakkaiden (kuluttajat, yritykset), mutta myös Suomen finanssisektorin kilpailuetua vrs. muu Eurooppa. Pahimmassa tapauksessa Euroopan ensimmäisenä teemme paljon turhaa ja kallista työtä.
Jännityksellä odotan, voisiko Suomi kerrankin tehdä järkeviä business-perusteisia päätöksiä? Finanssivalvonnan viimeisimmässä PSD2 seurantaryhmässä, järkevän busineksen edellytykset vaikuttivat vielä harmillisen teoreettiselta kaukaisuudelta.
Comments